Aphyosemion exiguum on kotoisin laajalta alueelta Keski- ja Länsi-Afrikasta, jossa sitä tavataan Kongon tasavallan, Gabonin, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan ja Päiväntasaajan Guinean alueilta.
The geographic range of A. exiguum covers a large area in West Africa, with populations in Republic of the Congo, Gabon, Cameroon, Central African Republic and Equatorial Guinea.
A. exiguum on yksi pienimmistä Aphyosemion-suvun lajeista, saavuttaen korkeintaan 4 cm aikuiskoon. Pohjaväritykseltään punaisissa kyljissä on hohtavansinisiä pystyraitoja. Selkä-, perä- ja vatsaevät ovat punakeltaiset, pyrstöevästä löytyy kaikki päävärit. Maha on kellertävä tai oranssi. Naaras on värittömämpi, mutta silläkin on selvästi erottuvat pystyraidat ja tummakärkiset evät.
A. exiguum is among the smallest Aphyosemions, rarely exceeding 4 cm. Males are red with blue vertical stripes along the flanks. Dorsal, anal and ventral fins are yellow and red. Caudal fin contains all aforementioned colors. The underside of the body is yellow-orange. Females are far less colorful, but still display the vertical stripes on the sides of the body.
Laji viettää suurimman osan ajastaan pinnan tuntumassa, mieluiten pintakasvien tai juurien seassa tai vieressä. Laji ei ole kovin aktiivinen uimari ja ui ennemmin pyrähdyksin, pysähtyen aina välissä täysin paikalleen. Ruokinta-aikaan kuitenkin yleensä villiintyy ja säntäilee nappaamaan putoilevaa ruokaa.
These fish spend most of their time near the surface, hiding among floating plants and roots. The species is not very active, mostly resting in place between short bursts of swimming. They do, however, become more active during feeding frenzy.
Ruokinnan suhteen laji on varsin helppo, kaikki tavalliset pienikokoiset kuivaruoat kelpaavat perusdieetiksi. Parhaaseen vireeseen suosittelen kuitenkin säännöllistä elävää ja/tai pakasteruokaa.
With regard to feeding, it is an easy killie, readily accepting small-sized dry foods. Like all killies, supplementing their diet with live and frozen foods is always recommended.
Lajille tyypillinen elinympäristö on hitaasti virtaava, matala puro, jossa vesi on tanniinien värjäämää ja hapanta. Puron yläpuolella on tyypillisesti tiheää kasvillisuutta, joka estää suoran auringonvalon pääsyn veteen. Akvaattista kasvillisuutta ei juurikaan ole, mutta puron reunoilla kasvavat kasvit ulottavat juurensa veteen. Pohja koostuu hiekasta ja maatuvista lehdistä. Eräältä keräyspaikalta testattuja vesiarvoja (Radda, 1971): Lämpötila 21°C; pH 5.7; Sähkönjohtavuus 17 µS/cm; GH alle 1°dH.
The typical habitat of Aphyosemion exiguum is slow and shallow streams of soft and slightly acidic water, stained with tannins, and flowing under forest canopy. The canopy prevents direct sunlight, and roots of the emerse forest vegetation provide hiding places for the fish. The bottom is sandy and covered in leaf litter.
Vaikka laji on kotoisin trooppisilta leveysasteilta, se ei kestä liian lämmintä vettä. Ihannelämpötila on 18 ja 24 °C:n välillä. Ajoittain lämpötilat voivat vaihdella 15 ja 25 °C:n välillä. Käytännössä lämmitintä ei siis tarvita huoneenlämmössä.
While the species is from the tropics, because it comes from shaded forest streams it does not do well in too warm water. Recommended temperature is between 18 and 24 °C (temporarily can go as low as 15 or as high as 25). Therefore, the species can be kept in room temperature, and no heater is required.
A. exiguum pärjää hyvin Suomen pehmeässä hanavedessä, mutta lisääntymiseen tarvitaan pehmeämpää vettä, joko sadevettä tai sadeveden ja hanaveden sekoitusta. Laji viihtyy parhaiten ns. vanhassa vedessä, joten viikottaisten vedenvaihtojen ei tule olla kuin 25-30% veden kokonaismäärästä. Itse kerään keväästä syksyyn sadevettä ja talvisin sulatan lunta saadakseni mahdollisimman mineraaliköyhää vettä siitä hyötyville lajeille. Jokaisen vedenvaihdon ei kuitenkaan tarvitse sisältää sadevettä.
A. exiguum does well in the typically soft tap water in Finland. For breeding, though, even softer water is required - rainwater or a mix of tap and rainwater. Water changes should not exceed more than 25-30% at a time. Rainwater can be collected from spring to autumn, and snow can be melted in winter.
Altaan sisustuksessa on hyvä ottaa huomioon luontainen elinympäristö: pohjalle hajoavaa, tanniinipitoista materiaalia, esimerkiksi tammenlehtiä ja tervalepän käpyjä (todellisen biotoopin rakentaja tosin löytää varmasti myös eksoottisempia vaihtoehtoja) sekä juurakkoa. Valaistuksen tulisi olla himmeä, tai vaihtoehtoisesti sen verran pintakasvillisuutta, että allas jää hämäräksi. Niukalla valolla selviäviä vesikasveja kannattaa lisätä, ja kokonaisuuden kruunaa juurensa veteen ulottava peikonlehti tai kultaköynnös. Virtauksen tulee olla pieni tai olematon. Omassa altaassani on ilmastimella toimiva sienisuodatin, ja kalat viihtyvät silti toisessa päässä akvaariota, jossa vesi on lähes virtaamatonta. Sopiva altaan koko porukalle on 40l (50x25x25cm tai isompi), paria voi pitää pienemmässäkin. Vesitilan ei tarvitse olla kovin syvä, ja laji soveltuukin hyvin esimerkiksi tummavetiseen paludarioon. Jos altaassa on tiheää kasvillisuutta, esimerkiksi jaavansammalta, on todennäköistä, että yksittäisiä poikasia alkaa ilmestyä olosuhteiden ollessa kohdallaan.
An aquarium set-up that tries to mimic the natural habitat should include driftwood and leaf litter that would leach tannins into the water, for example, oak leaves and alder cones. Dim lighting and/or floating plants would achieve the shading effect of the forest canopy. Houseplants that can grow immersed in the aquarium water (such Monstera deliciosa and Epipremnum aureum) can provide the effect of emerse forest vegetation. Very slow filtering and water flow is required. This is usually achieved with a sponge filter connected to an air pump. An aquarium of 40 L (50 x 25 x 25 cm) is enough for a small group. A pair can be kept in an even smaller tank. Water level need not be very deep. So the species is also suitable for a blackwater paludarium. Thick clumps of fine-leaved plants and Java moss will serve as both spawning medium and hiding places for the young.
Itse kerään munat erilliseen astiaan kehittymään. Akvaariossa on useampi akryylilankainen kutumoppi kutemisalustaksi - kaksi kelluvaa ja yksi näiden alla pohjalla. Kaikista mopeista löytyy munia, mutta laji näyttää suosivan mieluiten vihreää, kelluvaa kutumoppia. Munia löytyy parhaiten keskellä vedenvaihtosykliä, 2-5 päivän jälkeen vedenvaihdosta. Munat kerätään sormin mopista ja siirretään matalaan vesiastiaan, jossa on samaa vettä kuin kyseisessä akvaariossa. Astiaa voi heilutella päivittäin, ja jos munien ympärille alkaa kerääntyä sakkaa, niitä voi ajoittain ’tuulettaa’ pipetillä. Veden likaantumisesta riippuen sitä voi ajoittain vaihtaa, mutta yleensä riittää uuden veden lisäys haihtuneen tilalle. Mahdolliset hedelmöittymättömät munat muuttuvat valkoisiksi, läpinäkymättömiksi ja alkavat nopeasti homehtua, ja ne tulee poistaa heti huomatessa. Terveiden munien turvaksi voi lisätä tipan esimerkiksi Baktopuria, jonka sisältämä akriflaviini suojaa niitä homehtumiselta. Toinen vaihtoehto on lisätä Catappa-uutetta, jonka pitäisi myös estää homeenkasvua. Munat kuoriutuvat lämpötilasta riippuen noin 12-14 päivässä. Poikasten ensiruoaksi sopii parhaiten likoeläimet, viinietikkamadot ja pölymäinen kuivaruoka. Ensikuukausien asumukseksi sopii hyvin esimerkiksi 15-20l säilytyslaatikko, suodatusta en käytä kasvatusaltaissa lainkaan. Poikasvaiheessa vettä on hyvä vaihtaa usein ja reilummin, itse olen vaihtanut noin 30% 2-3 kertaa viikossa. Laji saavuttaa sukukypsyyden noin 7 kuukauden iässä.
I usually collect the eggs from spawning mops and incubate them in shallow containers. Spawning is especially active following a water change. Most eggs are found during 2-5 days following a water change. Eggs can be "aerated" using a small pipette, if needed, and anti-fungal medicine, such as Baktopur (acriflavine), can be added to the incubation water. Alternatively, Catappa-leaf extract can be used as an anti-fungal agent. Fry hatch after about two weeks. They should initially be fed infusoria, vinegar eels and finely ground dry food. Rearing tank can be as simple as a 15-20 L plastic shoebox. I do not use any filtering in the rearing container. Frequent water changes (2-3 times a week) of about 30% ensure good water quality. Maturity is at about 7 months.
A. exiguum on tunnettu killiharrastuksen parissa jo vuosikymmeniä, ja siitä on ollut kymmeniä akvaariopopulaatioita. Hoidollisesti laji on varsin mutkaton, kunhan perustarpeista ja hoitorutiineista huolehditaan. Laji ei kuitenkaan kuulu kaikista helpoimpiin sen pehmeän ja happaman veden vaatimuksen takia, jonka johdosta sen maailmanlaajuinen suosio ei vedä vertoja huomattavasti sopeutuvammille Aphyosemion australelle tai A. striatumille. Suomessa olemme pehmeän hanaveden ansiosta kuitenkin etulyöntiasemassa, ja toivon, että lajille saataisiin Suomessa muitakin kasvattajia.
Aphyosemion exiguum has been around in the killifish hobby for decades. It is not the easiest Aphyosemion species, but still not a very demanding killie, if its requirements for soft (slightly acidic) water are met. The soft tap water in Finland provides a good foundation for a wider adoption of this species in the local killifish hobby.
